keskiviikko 13. elokuuta 2014

"Kiitävät vuodet / Light years" - ex Libris...

"Kiitävät vuodet", James Salter, Tammi keltainen kirjasto, 1991, 347 s.,
 suomentanut Kristina Rikman.

kuva: Kiitävät vuodet"James Salter (s.1926) on amerikkalainen kirjailija, jonka tiedetään "kirjoittavan hyvin mutta ei paljon." (Etulievelehti)  Ensimmäinen suomennos oli Leikkiä ja ajanvietettä  (v. 1988ja uusin teos on kuluvana vuonna ilmestynyt "All that is".

Kirja kertoo päällisin puolin onnellisesta avioparista arkkitehti Viristä ja hänen vaimostaan Nedrasta sekä heidän kahdesta tyttärestään. Ulkoiset puitteet ovat vähintäinkin ruodussa ja vilkas seuraelämä kukoistaa kuin myös rakkaussuhteet.  Kunnes riippuvuuskammoinen Nedra päivänä kauniina  ns. nostaa kytkintä ja lähtee etsimään vapauttaan ja itseään  Euroopasta. Muistot ja kokemusjäljet, koko eletty elämä on kuitenkin siististi pakattuna näkymättömään selkäreppuun eräänlaisina kiinnikkeinä, kuten meillä kaikilla... Elementeistä vedellä, joenvarsilla ja merellä on tärkeä osuus tarinassa.
Salterin sanoin: "Elämä on juhlaa, mutta juhla kestää vain hetken ja se hetki on elettävä."
Ja juuri tuota Nedra irtiotollaan tavoittelee.

Tämän kirjavinkin sain  nuoruusvuosieni ystävältä (vierastan sanaa ystävätär tässä yhteydessä), jolla on paitsi erittäin laajalti kirjallisuuden tuntemusta ja omaa lukukokemusta, armoitettu taito ja kyky lukea  kirjallisuutta useammallakin alkuperäiskielellä. Taito, jota saattaisi kadehtia, jos ei tiedostaisi, että se on itse uurastamalla hankittu ja  omalla työpanoksella  useimmille meistä saavutettavissa oleva. Lisäksi hän asuu eri kulttuurialueella eteläisessä Euroopassa, joten  kirjalliset ja kulttuurilliset  näkymät ovat totaalisen eri perspektiiviset. Kiitos - taas kerran!

Kirjailija syväluotaa taitavasti ihmismieltä ja ajatustenkulkua. Kerronta on vivahderikasta ja viipyilevää,  harmonista ja seesteistä. Salter kirjoittaa kauttaaltaan hienoviritteisesti ja  Rikmanin käännös on laatujälkeä.  Lukukokemus jätti tunnelman kuin olisi taidemuseossa käynyt ihailemassa osuvaa kansikuvaa enemmälti Edward Hopperin  taidetta: unnukkaisen, vaan ei uneliaan tilan.

"Kirjailija on useimmista muista valovuosia edellä taidossaan kuvata kohtauksia, valoa, tuoksuja..."

Kyllä vaan:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti