keskiviikko 4. lokakuuta 2017

"Maailman syrjällä - Portugalilaista nykyrunoutta" - ex Libris...

 
"Maailman syrjällä - Portugalilaista nykyrunoutta", Palladium Kirjat, 2017, 194 s., suomentanut ja toimittanut Rita Dahl.
  "Rita Dahl (s.1971) on suomalainen kirjailija, kriitikko, kääntäjä ja vapaa toimittaja. Hän on koulutukseltaan  valtiotieteen ja filosofian maisteri. Pääaineinaan hän on opiskellut yleistä valtio-oppia ja kirjallisuustiedettä." (Wikipedia)
"Tämän antologian kautta pääsee suomalainen lukeva yleisö pääsee ensimmäistä kertaa laajassa mitassa tutustumaan portugalilaiseen nykyrunouteen. Maailmanrunouden klassikon asemaan noussutta Fernando Pessoaa lukuun ottamatta muuta portugalilaista modernia runoutta ei ole aikaisemmin esitelty suomalaiselle lukijakunnalle. Valikoiman runoilijat ovat Mário de Sá-Carneiro, Eugénio de Andrade, José Régio, Nuno Júdice,Vasco Graça Moura, João Miguel Fernandes Jorge, Joáquim Pessoa, Fernando Guimarães ja Daniel Augusto da Cunha Faria.  Rita Dahl myös esittelee runoilijat ja heidän taustansa. Lukijalle tämä on ainutlaatuinen kutsu tanssimaan Lissabonin katujen oudossa valossa ja harhailemaan Porton kaupungin hämärissä kirjakaupoissa." (Takakansi) 
  Tähän mennessä lähempää tuttavuutta portugalilaisen kirjallisuuden kanssa olen tehnyt Fernando Pessoan verran ja hänen tuotantoonsa, josta on tullut yksi suosikeistani  suuresti viehättynyt: Anarkistipankkiiri  2014,  Minä, aina vieras  2016 ja Levottomuuden kirja  2016.  Siksipä suhtauduin suurella uteliaisuudella ja monin odotuksin tähän Dahlin toimittamaan koosteeseen, joka osoittautuikin sekä perinpohjaiseksi että sisällöltään runsaaaksi ja antoisaksi.
Dahl  käy läpi portugalilaisen runon vuosikymmenet Filosofiasta arjen yksityiskohtiin, Portugalilaisen modernismin synnyn, esittelee Kansainväliset ensimmäiset modernistit ja Orpheun voimahahmot sekä Heteronyymit kirjallisena keksintönä.  Ks. lähemmin Fernando Pessoan ortonyymi ja heteronyymit romanttisena myyttinä, Rita Dahl Pro Gradu-työ, Helsingin Yliopisto, taiteiden tutkimusken laitos, Yleinen kirjallisuutiede, 2008. Kukin runoilija saa ennen valikoituja runonäytteitä ansaitun esittelyn valokuvineen. mainiota! Ja makupaloja maistelemaan:

… En ole minä enkä ole toinen.
Olen jotakin siltä väliltä:
Minusta Toiseen kulkevan
ikävyyden sillan pylväs.



Niin kiihkeä ja alaston valo
tulee vain auringonkikista.
Olen hyvin kateellinen
aikuisen astuttua taloon.
Ehkä viimeisenä talvena
haluni on hylkäyksen täyttämä.
Mutta kadehdin auringonkukkia.
Kuin olisin niiden veli.



… me luulemme menettävämme ystävän
heti kun avaamme käden,
heti kun suljemme kätemme luulemme omistavamme ystävän.
Olemme hyvin heikkoja!
Meidän on äärimmäisen vaikeaa kohdata yksinäisyytemme
tai nähdä menettävämme
sen mitä meillä ei koskaan ollut.



... Edessämme on kolme tietä. Yksi on epäilemättä pisin kaikista, vaikka ihminen, joka kulkee sen läpi, huomaa jonkin ajan päästä kuvanneensa lopulta ympyrän palatessaan samaan paikkaan. Toinen on lyhyempi. Mutta siitä ei pääse pois. Lopuksi on kolmas, joka on lyhyin kaikista.  Se johtaa meidät kahdelle muulle tielle.

… Tulen silloin runon rannikolle, kumarrun tarkkaavaisesti toistensa yllä sijaitsevien sanojen, lauseiden yllä olevien sanojen yllä olevien lauseiden hyödytöntä liikettä kohti. Nukun runon ikuisessa liikkumattomuudessa, saavuttamattoman rannan unohdetuissa piilopaikoissa, laivattomien matkustajien ikuisella rannikolla. Ja runo on tämä hylätty talo, kuolleiden kuvien kuvankauniit kasvot.


Ensimmäinen otos on Mário de Sà-Cerneiron  runosta: Miksi minulla ei ole, toinen Eugénio de Andraden runo Auringonkukat, kolmas Jóse Région Omistaa ystäviä tai ei, neljäs Fernando Guimarãesin Rajat puulle II  ja viimeinen  Nuno Júdicen Renon käytävät - tekstistä.

Runot ovat aina kulkeneet mukanani elämän sivujuonteena ja tuoneet siihen iloa ja puhaltaneet raikkaita tuulia. Nöyränä totean, ettei oma kompetenssi riitä tämän analogian perinpohjaisempaan analyysiin, jonka mielihyvin jätän asiantuntevammille harteille. Hieno tuttavuus ja armoton vastaisku lähestymistään uhoavalle syysapeudelle.
Portugalin kulttuurinen  anti on paljon muutakin kuin  Fernando Pessoa ja  Fado   sekä  saudade , tuo vaikeasti sisältöään tulkitsevasti käännettävä kaiho.

Kuten kuvasta näkyy olen törmäyskurssilla fonttien ja asetusten kanssa; pahoittelen tämän postauksen levotonta ulkoasua.

Maailman syrjällä  oli huima hyppy tyystin tuntemattomaan. Hyppy, joka todella kannatti ja palkitsi itsensä. Rita Dahl & Palladium Kirjat:

Muito obrigada:

15 kommenttia:

  1. Tuonkaltainen, sanoisinko arvoituksellinen runous kiehtoo mieltä, tuottaa mielikuvia ja mielleyhtymiä. Sitä olisi antoisaa käsitellä lukupiirissä kun on monta mieltä ja monta päätä koolla. Hyvässä porukassa pääsee filosofiakin kukoistamaan.

    Olen aina nauttinut ylettömästi siitä kun saa lukea oikeita arvosteluja, runouden (ja muun kirjallisuuden) asiantuntijoiden kirjoittamia.

    Maailman syrjällä - hieno nimi. Senkin ruotimisesta saisi puolen tunnin keskustelun aikaan.

    Obrigada ❤️ Mainio postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Rita A e de nada:) Juuri tuo on runojen parasta antia kun ne peilautuvat omaa kokemusta vastaan ja luovat kontaktipintaa sekä herättävät tuntemuksia, jotka porukassa keskulteltuina poikivat hulppeaa aatoksenrientoa.

      Maailman syrjällä, niinpä; aina välillä kai itse kukin meistä tunnetila.... Kiitos ja turvallisia tallusteluja tukevasti tämän Telluksen pinnalla:)

      Poista
  2. Viis fonteista :) Arviosi sai heti kiinnostumaan kirjasta.

    Tykkään tuollaisista runoista, laitan ilman muuta varauksen ja kirja näyttääkin olevan saatavilla. Dahlin aiempiin olen joskus tutustunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla Cara! Tässä antologiassa oli sitä jotain,erityistä ja muutakin kuin uutuuden viehätystä. Mukavia makusteluhetkiä Sinulle:)

      Poista
  3. Kiitos esittelystä ja älä huoli tuota kyllä pystyi oikein hyvin lukemaan!♥ Kirja on varmasti lukemisen arvoinen...Joskus runoja lukiessa on ystävien kanssa vaihdettu ajatuksia...Mitä runosta tuli mieleen tai miten sen koki, jännä huomata kuinka erilaisia vastauksia runous voi nostattaa..Omat tunnetilat juuri sillä hetkellä varmasti myös vaikuttavat miten runoa "avaa".. Mukavia lukuhetkiä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä Päden paja! Kyllä vaan paitsi omalla lukuhistorialla ja elämäntilanteella myös lukuhetken tunnetilalla on suuri, suorastaan ratkaiseva merkitys teoksen avautumiseen. Kelpo loppuviikkoa Sinulle:)

      Poista
  4. Kiitos arvokkaasta lukijapalautteesta ja hyvistä sitaateista! Tässä myös vinkiksi toinen käännökseni, joka on juuri ilmestynyt:

    Peixoto: Ruhtinaan rakkaus orjaan (Enostone)

    https://enostone.fi/uutuudet-syksy-2016/

    On todella tärkeää, että kirjat kohtaavat lukija- ja mediavastaanottoa meille kääntäjille ja kirjailijoille. Vasta se saa tuntumaan vuosien raskaan ja huonosti palkatun työn edes jonkin arvoiselta. Kiitän ja toivotan hyviä lukuhetkiä jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ilahduttaneista sanoistasi! Pitkälti vuorovaikutuksesta on näkemykseni mukaan kysymys ja teoksista, jotka koskettavat jollain tasolla ja saavuttavat lukijoissaan kontaktipintaa, jonka luomiseksi kääntäjä on avainasemassa. Olemme kaikki samassa veneessä, olemassa toinen toistemme kautta...

      Kiitos myös Peixoto -vinkistä, josta olen tehnyt hankintaehdotuksen kirjastolleni:)

      Poista
  5. Vinkkinä myös pamflettini Itsensä työllistävät taiteilijat Suomessa, jos tuota aihetta koskeva tieto kiinnostaa.

    VastaaPoista
  6. Vinkkinä myös pamflettini Itsensä työllistävät taiteilijat Suomessa, jos tuota aihetta koskeva tieto kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, huomasinkin pamfletin tutustuessani Enostonen kiintoisiin sivuihin, käyn tutkailemassa tarkemmin:)

      Poista
  7. Näin on - vuorovaikutusta, mutta myös kirjan olemassaoloa. Tärkeitä kirjoja pitää nostaa esiin julkaisuvirrasta.

    Jos käsittelet blogissasi vanhempiakin käännöksiä, niin tietysti tämä myös on ilmestynyt: http://www.kiiltomato.net/alberto-pimenta-kivenheittopeli/

    Mikäli kiinnostaa penkoa vanhoja kirjallisuuslehtiä, tässä lista kaikista runokäännöksistäni eri kielillä: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=dahl+rita&AuthorID=&LanguageID=&Country=

    Joukossa erityisen paljon portugalinkielistä runoutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos avaavista lisävinkeistä, kaikkeen itselle uuteen on aina kiintoisaa tutustua.

      Poista
  8. Toivottavasti sopii, että linkkasin tekstisi blogiini lukijoiden nähtäväksi.

    VastaaPoista